Rakentamislain uudistuksen tavoitteet
Uuden rakentamislain tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti:
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Kiertotalouden edistämiseksi.
Rakentamisen päätösten ja tietosisällön valtakunnallisen digitaalisuuden mahdollistamiseksi.
Alun perin tavoitteena oli parantaa rakentamisen laatua päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla uusilla säännöksillä. Korjaussarjan myötä annetut säännökset kumotaan ennen kuin ne edes ehtivät tulla voimaan.
Rakentamislain korjaussarjan tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä rakentamishankkeissa sekä selkeyttää lakia muutamilta kohdin. Kevättalven lausuntokierroksen perusteella tehtiin joitakin muutoksia. Korjaussarjan tullessa hyväksytyksi muutokset tulevat voimaan pääosin 1.1.2025. Kuitenkin vasta 1.1.2026 alkaen ovat tulossa voimaan hiilijalanjäljen laskentavelvollisuus, rakentamisluvan tietomallipohjaisuus ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu.
Rakennukset rakennettava vähähiilisiksi
Vähähiilisyys –rakennus on suunniteltava ja rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi.
Ilmastoselvitys – uuden rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen raportointi. Ilmastoselvitys on toimitettava lopputarkastuksen yhteydessä.
Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointi – katettava rakennuksen elinkaari. Arvioinnissa on käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja. Hiilijalanjäljen laskentavelvollisuus tulee voimaan vasta 1.1.2026 alkaen.
Raja-arvot – uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa kuin erityistilanteissa. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvojen on perustuttava rakennuksen koko elinkaaren aikana tapahtuvaan energian ja materiaalien kulutukseen.
Tarkemmat säännökset – valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista. Ympäristöministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä ja arvioinnissa käytettävistä tiedoista sekä ilmastoselvityksen laatimisesta.
Rakennustiedon Ilmastoseloste tarjoaa yhdessä paketissa rakennuslain mukaan tuotteista tarvittavat hiilijalanjälki-, hiilikädenjälki- ja materiaaliselostetiedot. Lue lisää
Rakennustiedolta on tulossa uusi palvelu hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaan sekä rakennustuoteluettelon laadintaan. Lue lisää
Mitkä kohteet tarvitsevat ilmastoselvityksen?
Ilmastoselvitys toimitetaan lopputarkastuksen yhteydessä.
Ilmastoselvitystä tarvitaan
Rivitalot
Asuinkerrostalot
Liikerakennukset, paitsi alle 2000 neliömetrin päivittäistavarakaupat
Toimistorakennukset
Hoitoalan rakennukset
Liikerakennukset (mm. tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus, myymälähalli)
Kulttuurirakennukset (teatteri, elokuvateatteri, taidegalleria, näyttelyhalli, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, kirjasto, arkisto, museo)
Opetusrakennukset ja päiväkodit
Majoitusliikerakennukset, asuntolat
Lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1000 neliömetrin varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli ja jäähalli
Muut liikuntahallit
Muilta rakennuksilta (esim. omakotitalot, kesämökit, maatalousrakennukset, teollisuuden rakennukset ja kirkot) ilmastoselvitystä ei vaadita.
Kansallinen päästötietokanta hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedoille
Kansalliseen päästötietokantaan (CO2data) kerätään tietoja, joita tarvitaan rakennuksen ja rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnissa. Kansallista päästötietokantaa ylläpitää Syke (Suomen ympäristökeskus).
Kansallisen päästötietokannan tulee sisältää tiedot:
rakennustuotteiden valmistuksesta
rakennustuotteiden kuljetuksesta
rakennustuotteiden vaihdosta
rakennustuotteiden jätteenkäsittelystä ja kierrätyksestä
rakentamisesta ja siinä käytettävistä työkoneista ja polttoaineista
rakennuksen käytönaikaisen energian päästöistä ja niiden kehityksestä tulevaisuudessa
hiilivarastoista
karbonatisoitumisesta
kasvillisuudesta
Tuotetiedossa on jo yli 20 000 tuotteen todelliset hiilijalan-jälkitiedot ja yli 10 000 geneeriset hiilijalanjälkitiedot. Lue lisää
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta
Asetus ilmastoselvityksestä ja asetus materiaaliselosteesta on päätetty yhdistää ja ne ovat palautuneet lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmisteluun.
Asetuksessa säädetään seuraavista:
Arvioinnin kohteen määrittely
Arviointijaksojen pituudet
Arvioinnissa käytettävät tiedot
Hiilijalanjäljen arviointi
Rakennustuotteiden valmistus ja vaihdot
Rakennus-ja purkumateriaalin käsittely
Rakennus-ja purkumateriaalin loppusijoitus
Kuljetukset ja työmaatoiminnot
Energiankäyttö rakennuksessa
Pää-, rakennus- ja erityissuunnittelijan on arvioitava ilmastoselvitykseen sisältyvä hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki käyttäen asetuksessa säädettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää.
Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on arvioitava uuden rakennuksen elinkaaren ajalta.
Rakennuksen elinkaariominaisuuksista uusi olennainen tekninen vaatimus
Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi.
Pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden kestävyys
Rakennuksen ja sen tilojen, rakennusosien sekä teknisten järjestelmien:
käyttöikä
käytettävyys
huollettavuus
muunneltavuus
korjattavuus
Vrt. MRL 117 §: Rakennuksen oltava tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa.
Lisäksi nostettaisiin MRA 55 §:stä rakentamisen ekologisuutta koskevat velvoitteet lain tasolle.
HUOM! Uusiutuvan energian vähimmäisosuutta koskeva vaatimus sisällytetty MRL:ään lainmuutoksella, joka astui voimaan 1.12.2021.
Materiaaliselosteen sijasta rakennustuoteluettelo
Tiedot rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden määristä uusissa rakennuksissa tulee antaa koneluettavassa muodossa. Velvoite koskee samoja rakennustyyppejä kuin ilmastoselvitysvelvollisuuskin. Lausunnolla olon jälkeen materiaaliseloste on korvattu rakennustuoteluettelolla.
Kiertotalouden edistäminen rakentamisessa
Purkumateriaali-ja rakennusjäteselvitys – tehtävä rakentamis-tai purkamislupaa haettaessa tai tehtäessä purkamisilmoitus. Selvitys päivitettävä rakennus-tai purkuhankkeen valmistuttua.
Sisällys – arviot rakennus-tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien, vaarallisten jätteiden sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa-ja kiviaineksien määristä painona materiaalijakeittain. (ellei määrä vähäinen).
Uudet rakennukset – ei sisälly purkamista, arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa-ja kiviaineksien määrästä ja tiedot syntyneistä
Taustalla EU:n asettama rakennus-ja purkujätteen 70 prosentin materiaalihyödyntämisaste.
Rakennusmateriaalien kierrättäminen: Kohti kestävämpää rakentamista Tuotetiedon avulla. Lue lisää
Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi
Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi.
Hakijan toiveesta erikseen päätös sijoittamisluvasta (mm. vanhentunut kaava, ei kaavaa, hanke poikkeaa kaavasta).
Erityisesti puhtaan siirtymän hankkeita (pl. tuulivoima) mahdollisuus aloittaa jatkossa sijoittamisluvalla ilman kaavamenettelyä. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan edellytyksistä ja valitusoikeuksista lisätään korjaussarjan yhteydessä säännökset.
Uusien rakennusten rakentamislupavelvollisuus määrittyy lähinnä rakennuksen koon perusteella (pienempi kuin 30 m2/120m3 ei tarvitse lupaa).
Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa mm. käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa, olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa sekä suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.
Rakentamisluvan voi jatkossa saada ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista, mutta käyttöönottovaiheessa tontin on oltava rekisteröity.
Rakentamisluville 3 kk käsittelyaika (puhtaan siirtymän sijoittamisluvat ja poikkeuksellisen ja erityisen vaativat rakentamishankkeet 6 kk) hakemuksen valmistumisesta lukien; myöhästyminen tuo mahdollisuuden hakea lupamaksun palautusta loppukatselmuksen jälkeen. Käsittelyaikatakuu tulee voimaan vasta 1.1.2026 alkaen.
Valitusoikeudet muuttuvat hiukan: keskeisin muutos on, että museoviranomaisen valitusoikeus supistuu kaikista suojelukohteista vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin.
Enintään 2 kk paikallaan pidettävät tapahtumarakenteet eivät tulekaan luvanvaraisiksi.
Purkuluvat – mahdollisuus purkamisluvalle laajenee
Mahdollisuus purkamisluvalle laajenee – rakennuksen saa purkaa, ellei se ole lain nojalla suojeltu tai kaava estä sen purkamista. Yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi. Kaavojen ulkopuolella purkaminen ei saa haitata alueidenkäytön järjestämistä eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Jos purkaminen johtaa edes vähäiseen purkumateriaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ei-suojellun rakennuksen saa purkaa, jos rakennus sijaitsee kunnassa, jossa rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan, rakennukselle ei ole enää osoitettavissa käyttötarkoitusta ja sen kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot. (korjaussarjan lausuntopalautteen jälkeen tehty poliittinen linjaus, jossa edellytetään, että kaikki kolmesta edellytyksestä toteutuvat purettavan rakennuksen kohdalla)
Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan myöntää lupa kunnan omistamalle suojelurakennukselle, jolla ei ole valtakunnallista arvoa, jos rakennus ei ole mielekkäästi enää korjattavissa, huono kunto on vienyt sen kulttuurihistoriallisen arvon ja purkumateriaalia pystytään hyödyntämään. Rakennuksen on tullut olla kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön omistuksessa vähintään kymmenen vuotta.
Asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä tulossa voimaan 1.1.2025.
Rakennuksen käyttö-ja huolto-ohje
Rakennuskohteen omistajan olisi vastattava ohjeen ylläpitämisestä ajan tasalla (kirjauksia voi tehdä myös yrittäjä).
Digitaalista käyttö-ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan rekisteröitäisi RYTJ:n, vaan omistaja säilyttää informaation (ei valvota).
Pätevyyksien toteaminen yhtenäistyy
Suunnittelu-ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan pääosin viisiportainen luokittelu.
Vaativuusluokat kuvataan tarkemmin asetuksella; uusina aloina mukaan ovat tulleet kalliorakentaminen, akustiikkasuunnittelu ja maisemarakentaminen.
Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. (Laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta 812/2023). Rakentamislain 83 §:ssa kuvataan pätevyyteen tarvittavat koulutus- ja kokemusvaatimukset. Tavanomaisessa suunnittelutehtävässä ei ole kokemusvaatimusta.
Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen.
Esityksellä on tarkoitus siirtää rakentamisen asiantuntijoiden pätevyyteen liittyvät selvitykset rakennusvalvonnoista valtuutetun toimielimen tehtäväksi.
Toimielin myöntäisi selvitysten pohjalta asiantuntijalle määräajaksi todistuksen rakentamislaissa määriteltyyn suunnittelu- tai työnjohtotehtävään.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen. Samalla asiantuntijoiden pätevyyksien toteaminen eri tehtäviin ja pätevyystasoihin yhtenäistyy.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)
Lain tavoitteena luoda valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka koostuu alueidenkäytön tietovarannosta ja rakennustietovarannosta (rakennus- ja alueidenkäytön suunnitelmatiedot).
Kunnan julkaistava tiedot rakentamista koskien:
Aloitusilmoituksesta tai aloituskokouksesta, pohjakatselmuksesta, sijaintikatselmuksesta, osittaisesta loppukatselmuksesta ja loppukatselmuksesta.
Rakentamislupapäätös liitteineen, maisematyölupapäätös, purkamislupapäätös, poikkeamislupapäätös, rakennuksen suunnitelmamalli, rakennuksen toteumamalli.
Vaatimus digitaalisesta kaksosesta – rakennuksen suunnitelma- ja toteumamalli
Tavoitteena on aikaansaada rakennetun ympäristön ”digitaalinen kaksonen”, joka on sähköiseen muotoon saatettu, tallennettu ja ajantasaisesti täydentyvä tiedosto (koneluettava tiedostomuoto).
Lupavaiheessa viranomaiselle toimitettaisiin rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa.
Rakennuskohteen toteumamallin avulla suunnitteluvaiheen tiedot päivitetään vastaamaan toteutettua rakennusta (loppukatselmuksen yhteydessä rakennuksen omistaja toimittaa rakennusvalvontaan).
Kunta välittää tiedot RYTJ:ään luvanvaraisista hankkeista.
Laki sisältää säännökset velvoitteesta hakea rakentamislupaa pääpiirustustasolla tietomallimuotoisella suunnitelmalla, jossa on tiedot rakennuksesta ja rakennusosista. Myös rakennusluvan tietomallipohjaisuuden voimaantulo siirtyy vuoden 2026 alkuun.
Suunnitelma- ja toteumamallien sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksilla.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen.
Päävastuullisen toteuttajan vastuu – säännökset poistetaan kokonaan
Marinin hallitusohjelman kirjaukseen pohjautuneet, jo valmisteluvaiheessa merkittävästi muuntuneet säännökset päävastuullisen toteuttajan tehtävistä poistetaan rakentamislaista kokonaan.
Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä täsmennetään
Rakentamisen perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei turmella.
Mahdollistetaan myös uusien arvorakennusten ja uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen.
Rakennussuojelun suhde purkamis- ja poikkeamislupamenettelyihin säilyisi entisenlaisena.
Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi:
Rakennuksen omistajalla olisi
1) oikeus täyteen korvaukseen valtiolta, jos rakennusta ei suojelupäätöksen vuoksi voi käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla,
2) oikeus korvaukseen haitasta ja vahingosta, joka johtuisi suojelupäätöksen edellyttämistä rakennuksen erityispiirteiden hoitoa koskevista toimenpiteistä (haitan ja vahingon oltava vähäistä suurempi)
Korvattavaksi voisi tulla muun muassa suojellun kiinteän sisustuksen entisöimiseen ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia (ei tavanomainen kunnossapito).
.jpeg)
TILAA TÄSTÄ
