Hiilijalanjäljen laskennalla tarkoittaa sen määrittämistä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja, erityisesti hiilidioksidia, tietty toiminta, tuote tai palvelu aiheuttaa tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana. Elinkaari alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja ulottuu tuotteen valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja hävittämisen kautta aina loppusijoitukseen asti.
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljenlaskenta perustuu SFS-EN 15978 standardiin. Tämä eurooppalainen standardi tarjoaa kattavan kehyksen rakennusten elinkaariarvioinnille ja sisältää ohjeet hiilijalanjäljen laskentaan.
Ensimmäinen versio standardista EN 15978 julkaistiin jo vuonna 2012. Se on ollut merkittävä työkalu rakennusalalla, kun pyritään arvioimaan rakennusten ympäristövaikutuksia ja edistämään kestävämpää rakentamista.
Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta hyödyntää myös SFS-EN 15804 standardia, joka käsittelee rakennustuotteiden ja -materiaalien ympäristöselosteita (Environmental Product Declaration). EPD:t sisältävät tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista, ja niitä voidaan käyttää rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa.
Level(s) taas on eurooppalainen resurssitehokkuuden mittausmenetelmä, joka perustuu edellä mainittuihin standardeihin. Level(s) tarjoaa työkaluja rakennusten ympäristösuorituskyvyn arviointiin.
Asetuksen 26 §:ssä Rakennustuotteiden ja materiaalien hyödyntäminen määritellään, miten kierrätettyjen materiaalien ja tuotteiden määrät pitää ilmoittaa.
Rakennustuoteluettelon on sisällettävä loppukatselmusvaiheessa kappalemäärät, massat tai muut määrätiedot uudelleenkäytetyistä ja muualta ylijääneistä rakennustuotteista sekä̈ kierrätetyistä materiaaleista, jotka on hyödynnetty 24 §:ssä tarkoitetuissa rakennustuoteluetteloon sisältyvissä rakennusosissa, jos ne vähentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä vähäistä merkittävämmin.
Uudelleenkäytettyjä ja muualta ylijääneitä rakennustuotteita sekä kierrätysmateriaaleja koskevien määrätietojen on perustuttava joko rakennuksen rakennusratkaisuihin, yleisesti hyväksyttyä menetelmää käyttäen tuotekohtaisiin materiaalitietoihin tai kansallisen päästötietokannan tietoihin.
Ympäristöministeriö on valmistellut rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta vuodesta 2016 lähtien. Nyt uuden rakentamislain perusteella annettava ilmastoselvitysasetus määrittelee tarkasti, miten rakennuksen hiilijalanjälki tulee laskea.
Asetus on keskeinen osa Suomen pyrkimyksiä vähentää rakennussektorin päästöjä ja edistää kestävää rakentamista. Asetus ohjaa käyttämään rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää, joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Tämä menetelmä perustuu kansainvälisiin standardeihin, kuten EN 15978, mutta se on tarkennettuna Suomen erityispiirteitä vastaavaksi.
Asetuksessa vaaditaan, että uuden rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnin on perustuttava joko rakentamislain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen päästötietokannan hiilijalan- ja hiilikädenjäljen tietoihin tai yleisesti hyväksyttyä̈ yhtenäistä̈ menetelmää̈ käyttäen määritettyihin ympäristöominaisuustietoihin. Tämä varmistaa, että laskennassa käytetään yhdenmukaisia ja luotettavia tietoja.
Hankkeeseen ryhtyvän vastuulla on, että ilmastoselvitystä varten rakennushankkeesta laaditaan rakennustuoteluettelo. Ilmastoselvitysasetuksen mukaan rakennustuoteluettelon pitää sisältää ainakin nämä asiat:
Rakennustuoteluettelossa on esitettävä̈ tiedot rakentamisessa käytettävistä̈ tuotteista erikseen rakennukselle ja rakennuspaikalle.
Asetuksen 25 §:ssä luetellaan, mitä rakennustuotteita luettelossa pitää eritellä. Rakennus-tuoteluettelon on sisällettävä tiedossa olevat vähintään pääpiirustustasoiset tiedot rakennuk-sessa ja rakennuspaikalla käytettävistä alue-, rakenne- ja tilaosien sisältämistä rakennus-tuotteista.
Luettelon on katettava rakennuspaikan osalta alue- ja rakennusosiin sisältyvistä̈ tuotteista vähintään alueen rakenteet, päällysteet, tuennat sekä perustukset. Rakennustuotteiden luet-teloinnin on perustuttava kappalemääriin, massaan tai muihin määrätietoihin.
Luettelo ei kuitenkaan sisällä̈ sellaisia rakennustuotteita, jotka ovat olleet rakennuspaikalla ennen rakentamisluvan hakemista ja joita ei ole uudelleenkäytetty tarkasteltavassa raken-nushankkeessa taikka jotka rakentamisen yhteydessä̈ poistetaan rakennuspaikalta.
Asetuksen 26 §:ssä Rakennustuotteiden ja materiaalien hyödyntäminen määritellään, miten kierrätettyjen materiaalien ja tuotteiden määrät pitää ilmoittaa.
Rakennustuoteluettelon on sisällettävä loppukatselmusvaiheessa kappalemäärät, massat tai muut määrätiedot uudelleenkäytetyistä ja muualta ylijääneistä rakennustuotteista sekä̈ kierrätetyistä materiaaleista, jotka on hyödynnetty 24 §:ssä tarkoitetuissa rakennustuoteluetteloon sisältyvissä rakennusosissa, jos ne vähentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä vähäistä merkittävämmin.
Uudelleenkäytettyjä ja muualta ylijääneitä rakennustuotteita sekä kierrätysmateriaaleja koskevien määrätietojen on perustuttava joko rakennuksen rakennusratkaisuihin, yleisesti hyväksyttyä menetelmää käyttäen tuotekohtaisiin materiaalitietoihin tai kansallisen päästötietokannan tietoihin.
Ympäristöministeriön mukaan hiilikädenjäljellä tarkoitetaan niitä myönteisiä rakennuksen elinkaaren arviointirajauksen ulkopuolisia ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennuksen tuotteiden uudelleenkäytöllä tai materiaalien kierrätyksellä vältettävät päästöt, pitkäikäiset hiilivarastot sekä rakennuksen tuottama ylijäävä uusiutuva energia.
Hiilikädenjäljen laskentaan on olemassa eurooppalaisia standardeja. Hiilikädenjälki ilmoitetaan aina absoluuttisina nettoilmastovaikutuksina, eikä sitä vähennetä hiilijalanjäljestä.
Hiilikädenjälki rakentamislain mukaisessa ilmastoselvityksessä koostuu viidestä osa-alueesta, jotka kaikki ilmoitetaan erikseen eikä niitä lasketa yhteen.
Hiilikädenjälkeä ei myöskään vähennetä hiilijalanjäljestä. Kaikki osa-alueet ilmoitetaan yksikössä kgCO2e eli vältettyinä ja poistettuina kasvihuonepäästöinä. Hiilikädenjäljen viisi osa-aluetta ovat:
Materiaaliselosteen laadinta noudattaa muilta osin asetusluonnoksen rakennuksen materiaaliselosteesta (30.9.2022) määritelmää, mutta rakennusosien jaottelu ei ole asetusluonnoksen jaottelun mukainen.
Rakennusosat
Rakennusosiin listautuvat kaikki palvelussa käytetyn hierarkian eli nimikkeistön nimikkeet, joihin on lisätty tuotteita. Edellytyksenä kuitenkin on, että tuotteen paino tiedetään kiloina ja tuotteelle on määritetty materiaalitietoja.
Painon määrittämiseksi voidaan hyödyntää tuotteen muuntokertoimia. Lisäksi tuotteessa tulee olla valittuna "Sisällytetään materiaaliselosteeseen ja ilmastoselvitykseen".
Palvelu laskee yhteen yhdessä hierarkian osassa olevien tuotteiden kokonaispainon. Lopputulos raportoidaan rakennukselle ja rakennuspaikalle. Rakennuksen osalta lopputulos jaetaan käyttäjän syöttämällä lämmitetyn nettoalan arvolla.
Rakennuspaikan osalta lopputulos jaetaan käyttäjän syöttämällä rakennuspaikan pinta-alalla. Lisäksi ilmoitetaan edellä mainittujen yhteissumma ilman jakamista pinta-alalla.
Rakennusosien sisältämät materiaalit
Palvelu laskee kaikkien rakennusosissa listattujen tuotteiden materiaalin määrät. Tiedot ilmoitetaan materiaalien painoina.
Materiaaliluokat on määritelty ennalta tuotetasolla. Materiaalitiedot lasketaan siinä laajuudessa kuin tuotteista on käytössä materiaalitietoja.
Jos materiaalitiedot tuotteesta puuttuvat, mutta paino tiedetään kiloina, on se mukana vain rakennusosien painoissa.
Materiaalien alkuperä
Palvelu laskee kaikkien rakennusosissa listattujen tuotteiden materiaalien alkuperien määrät. Tiedot ilmoitetaan painoina. Alkuperävaihtoehdot on määritelty ennalta tuotetasolla.
Alkuperät lasketaan siinä laajuudessa, kuin tuotteista on käytössä alkuperätietoja.
Jos alkuperätiedot tuotteesta puuttuvat, mutta paino tiedetään kiloina, on se mukana vain rakennusosien painoissa ja materiaalitietojen löytyessä myös "rakennusosien sisältämissä materiaaleissa".
Uuden rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnin on perustuttava joko rakentamislain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen päästötietokannan hiilijalan- ja hiilikädenjäljen tietoihin tai yleisesti hyväksyttyä̈ yhtenäistä̈ menetelmää̈ käyttäen määritettyihin ympäristöominaisuustietoihin.
Kansallinen päästötietokanta CO2data
Kansallisen päästötietokannan CO2data on rakennettu ympäristöministeriön toimeksiannosta ja sitä ylläpitää Suomen ympäristökeskus (SYKE).
CO2data.fi on kaikille avoin ja maksuton verkkopalvelu, joka tarjoaa puolueetonta tietoa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ja rakentamisen prosessien ilmastovaikutuksista. Tavoitteena on yhdenmukaistaa rakennusten koko elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten laskentaa ja edistää siten vähähiilistä rakentamista.
CO2data palvelu sisältää:
Ympäristöseloste – EPD (Environmental Product Declaration)
Ympäristöseloste (EPD) on standardisoitu, kolmannen osapuolen tarkastama asiakirja, joka kuvaa tuotteen tai materiaalin ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajan. Tämä sisältää raaka-aineiden louhinnan, valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja hävittämisen.
EPD:t perustuvat standardeihin, erityisesti EPD:n tiedot esitetään EN 15804 standardin mukaisesti. (ISO 14025) EPD:t perustuvat elinkaariarviointeihin (LCA), jotka arvioivat tuotteen ympäristövaikutuksia "kehdosta hautaan".
Ympäristövaikutuskategoriat: EPD:t sisältävät yleensä tietoa erilaisista ympäristövaikutuskategorioista, kuten:
Kolmannen osapuolen tarkastus: EPD:t tarkastetaan riippumattomien kolmansien osapuolten toimesta, jotta varmistetaan niiden tarkkuus ja luotettavuus.
Läpinäkyvyys: EPD:t tarjoavat läpinäkyvää tietoa tuotteen ympäristösuorituskyvystä, mikä mahdollistaa tietoisen päätöksenteon.
Rakennustieto toimii ainoana EPD operaattorina eli julkaisijana Suomessa.
Lue lisää Rakennustiedon EPD-ympäristöselosteesta >
