Hiilijalanjäljen pienentämistä, kiertotaloutta ja digitalisaatiota vauhdittavan sekä alan pätevyyksiä yhtenäistävän uuden rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Rakennustiedon sivuilta voit seurata lainvalmistelun tilannetta ja ennakoida sen tuomia muutoksia rakentamis- ja kiinteistöalalle.

‍

”Uusi rakentamislaki, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025 vaikuttaa laajasti koko rakennus- ja kiinteistöalaan. Lainvalmistelun tilannetta kannattaa seurata Rakennustiedon verkkosivuilta, johon on koottu monipuolisesti tietoa uuden rakentamislain tavoitteista ja kulloinkin tiedossa olevasta sisällöstä”, Rakennustiedon asiantuntijana sivustolla toimiva juristi Satu Räsänen ACTS:stä sanoo.

‍

Räsänen on ACTS:n ympäristöoikeuden johtava asiantuntija ja toimitusjohtaja. Hän on toiminut yhteensä yli 20 vuotta lainvalmistelutehtävissä ja yritysten ympäristölainsäädännöstä vastaavana johtavana asiantuntijana Elinkeinoelämän keskusliitto ry:ssä sekä useissa kansainvälisissä ympäristölainsäädäntöä koskevissa tehtävissä.

‍

Rakentamislain tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi sekä rakentamisen päätösten ja tietosisällön valtakunnallisen digitalisaation mahdollistamiseksi ja prosessien sujuvoittamiseksi. Lisäksi tavoitellaan rakentamisen nykyistä parempaa laatua päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla uusilla säännöksillä ja yhtenäistetään alan pätevyyksiä.

Räsänen näkee, että kaikkien rakennus- ja kiinteistöalalla toimivien kannattaa viimeistään nyt alkaa valmistautua uuden rakentamislain tuomiin muutoksiin, vaikka erityisesti asetusten sisältö on vielä epävarma.

‍

”Huolimatta tämänhetkisestä epätietoisuudesta tarkemmista yksityiskohdista laki on tulossa ja rakennusalan eri toimijoiden on viimeistään tässä vaiheessa hyvä alkaa ottamaan selvää siitä, mitä uusia vaatimuksia rakentamislaki tuo tullessaan”, Satu Räsänen sanoo.

Hän korostaa, että esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, kiertotalous ja digitalisaatio ovat niin väistämättömiä kehitystrendejä, että alan yritysten ja ammattilaisten kannattaa edetä niissä joka tapauksessa lyhytaikaisesta sääntelyn epävarmuudesta huolimatta. Tulevaisuudessa uusia ratkaisuja ja osaamista kehittäneet saattavat myös hyötyä etunojastaan.

‍

”Esimerkiksi ne tuoteteollisuuden yritykset, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet vähähiilisempiä ratkaisuja ja hakeneet tuotteilleen ympäristöselosteita ovat etulyöntiasemassa, kun kuluttajat, yritykset ja julkinen sektori esimerkiksi julkisten hankintojen kautta painottavat valinnoissaan yhä enemmän tuotteiden ympäristöominaisuuksia.”

‍

Rakennustieto pitää alan ajan tasalla muutoksista

‍

Satu Räsänen pitää tärkeänä sitä, että toimialalla on Rakennustiedon kaltainen neutraali toimija, joka tarjoaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa sekä kokoaa yhteen alan eri toimijoita jakamaan näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä uuden rakentamislain ja asetusten viemisessä käytäntöön.

‍

Räsänen on seurannut ympäristölainsäädäntöä ja ollut mukana lainsäädännön valmistelussa 20 vuotta, joten hänelle vaatimusten kiristyminen ei ole yllätys.

‍

”Vihreä siirtymä ja Pariisin ilmastosopimuksessa yhteisesti sovittujen vaatimusten täyttäminen edellyttää kaikilta toimialoilta suurta kestävyysloikkaa ja jokaisen kiven kääntämistä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sääntelyyn aiheutuu väistämättä aikamoinen murros samanaikaisesti sekä kansallisessa lainsäädännössä että EU-tasolla. Päästövähennykset ja kiertotalous koskevat vääjäämättä myös rakentamista”, Satu Räsänen sanoo.

‍

Taksonomia sekä rahoituksen hakeutuminen entistä voimakkaammin vihreää siirtymää edistäville toimialoille ja hankkeisiin vie myös kehitystä samaan suuntaan.

‍

Digitalisaation edistämisellä tähdätään uudessa rakentamislaissa sujuvampiin lupa- ja rakennusprosesseihin ja datan monipuoliseen hyödyntämiseen. Esimerkiksi sähköisessä muodossa olevat hiilijalanjälki- ja -kädenjälki- sekä materiaalitiedot hyödyttävät suunnittelu- ja rakentamisvaiheen lisäksi rakennuksen koko elinkaaren aikaista ylläpitoa sekä materiaalien ja rakennusosien kierrätystä sen jälkeen.

‍

”Digitalisaatio onkin yksi rakentamislain läpileikkaava tavoite”, Satu Räsänen sanoo.

‍

‍Ympäristövastuullisuus ja digitalisaatio alan ajureina

‍

”Neljäs keskeinen tavoite on rakentamisen laadun parantaminen ennen kaikkea päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla uusilla säännöksillä, jollaisia ei nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa ole. Suunnitteluun ja rakennustöiden johtotehtäviin tulee uusi viisiportainen vaativuusluokittelu, joka yhtenäistää pätevyyksien toteamista.”

‍

Rakentamislain korjaussarjan tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä rakentamishankkeissa sekä selkeyttää esimerkiksi päävastuullisen toteuttajan vastuuta.

‍

”Lainvalmistelun tilanne on se, että rakentamislain korjaussarjaa koskenut lausuntokierros on päättynyt ja nyt odotetaan hallituksen esitystä eduskunnalle. Asetuksia on myös valmistelussa ja osa on jo kertaalleen ollut lausunnolla. Kevään kuluessa tiedämme lain ja asetusten tilanteesta enemmän ja kerromme niistä Rakennustiedon sivuilla ja mahdollisissa tilaisuuksissa”, Satu Räsänen sanoo.

‍

Riippumatta siitä miten paljon uusi rakentamislaki lopulta kiristää vaatimuksia nykyisestä on Räsäsen mielestä tärkeintä ymmärtää se, että pitkällä tähtäimellä etenkin hiilijalanjälkeä on joka tapauksessa pienennettävä voimakkaasti ja digitalisaatio etenee vääjäämättä.

‍

”Rakentamislaki näyttää selvän suunnan, eikä tämä suunta ole isossa kuvassa muuttumassa.”

Lue lisää osoitteesta rakennustieto.fi/rakentamislaki

‍