Syyskuun lopulla järjestettiin ensimmäinen osa Rakennustiedon pyöreän pöydän keskustelusarjasta, jonka tavoitteena on rakentaa KIRA-alalla yhteistä ymmärrystä datan merkityksestä kiertotalouden toteuttamisessa ja tunnistaa KIRA-alan datan virtaamisen pullonkauloja ja niiden poistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Rakennustieto Oy:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Jaana Matilaisen mukaan tarve pyöreän pöydän keskustelulle heräsi, kun tilaisuutta valmistelleet tahot tunnistivat, ettei aihetta ja käynnissä olevia hankkeita tunneta laajasti.
KIRA-alalla käynnissä lukuisia datan virtaamiseen liittyviä kehityshankkeita
Rakennustietosäätiö RTS:n tutkimusjohtaja Tommi Arola on koonnut kokonaiskuvaa KIRA-alan datan virtaamiseen liittyvistä kehityshankkeista sekä selvittänyt yrityksiltä niiden digikehitystä. Digitaalisuuden kehitysresursseja käytetään yrityksissä nyt yrityksen ydintiedon hallintaan sekä esimerkiksi arkistoinnin, asiakaspalvelun, kiinteistöjohtamisen ja BIM:in kehittämiseen.
Arolan mukaan nopeasti pinnalle nousseita aiheita ovat datan suojaaminen ja kyberturvallisuus. Toisaalta yritykset ovat tunnistaneet tarvitsevansa kiertotalouden kannalta oleellisia tietoja muilta toimijoilta. Tietotarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Arolan mukaan yllättävilläkin tahoilla on intressejä kiertotalouden tietoon, kuten investointi- ja sijoitusyrityksissä. Tietoa ja tiedonvaihtoa tarvitaan yli toimialarajojen.
Laajoja hankkeita ja uudistuksia on käynnissä sekä EU:ssa että Suomessa. Arolan alustavassa kartoituksessa on löytynyt 17 kiertotalous- ja datateemaan liittyvää hanketta, jotka kehittävät dataa, konsepteja, regulaatiota tai tutkimusta. Koska hankkeita on paljon käynnissä, päällekkäisen työn välttämiseksi Arola kokoaa ja julkaisee tiedot erilaisista hankkeista kaikkien saataville KIRA dataflow-tilannekuvaportaaliin. Hän kutsui myös yleisön täydentämään hankekartoitusta: meilaa tai soita siis Tommille omasta hankkeestasi.
Hankkeet tähtäävät kaksoissiirtymään
VTT:n Senior Scientist Rita Lavikka kertoi tilaisuudessa ACCORD Horisontti Eurooppa -hankkeesta, jossa tähdätään rakennuslupaprosessin automatisointiin ja digitalisointiin. Projektissa on mukana 11 Euroopan maata ja 21 organisaatioita. Hanke vauhdittaa sekä vihreää että digitaalista siirtymää.
Hankkeella pyritään mahdollistamaan tiedon yhteentoimivuutta, kehittämään ratkaisuja rakennusten vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen automatisoimiseksi sekä tukemaan koneluettavien määräysten luomista. Projektissa luodaan ohje tietomallipohjaiselle automaattiselle tarkastukselle sekä kehitetään yritysten kanssa ratkaisuja ohjelmistojen tiedonvaihtoon. Suomen ja Viron demossa tavoitteena on automatisoida rakennuslupavaiheen ympäristövaatimusten mukaisuuden tarkistusta.
Toisena hankkeena esiteltiin CO2 DataHub, jonka visiona on luoda Suomen kira-alalle edelläkävijäorganisaatioiden muodostama dataverkosto. Hankkeen esitteli Vastuu Groupin hankejohtaja Roope Pajasmaa. Verkoston tavoitteena on johtaa koko toimialaa keventämään hiilijalanjälkeään ja parantamaan kokonaiskestävyyttään.
Hankkeessa varsinaisen työn tekee viiden organisaation muodostama ydinryhmä. Hankkeen työskentelymallina asiakasorganisaatiot (yritykset, kaupungit ja kunnat) antavat konkreettisia käyttötapauksia ja pilottiprojekteja, joita ratkotaan työpajoissa. Hankkeen ohjausryhmän kokouksiin on mahdollista mennä tutustumaan kutsusta ja Pajasmaalle viestimällä kiinnostuneet pääsevät tutustumiskäynnille.
Pajasmaa korosti, että manuaalisesta työstä on päästävä eroon! Voimme kopioida muilta toimialoilta hyviä digitalisoinnin käytäntöjä.
Eurooppalainen dataverkosto Suomessa
Suomen Gaia-X koordinaattori, Sitran projektinjohtaja Anssi Komulainen valotti tilaisuudessa Suomessa vuonna 2021 alkanutta Gaia-X hanketta. Eurooppalaisessa Gaia-X -hankkeessa luodaan Eurooppaan datan jakamisen pelisäännöt. Tällöin yritykset voivat luottaa, että datan liikkuminen on kontrolloitua ja turvallista, jos ja kun he avaavat omaa dataansa muiden käyttöön. Organisaatioiden data-alustojen pitää mahdollistaa yhteentoimivuus EU-lainsäädännön edetessä.
Euroopan laajuisessa verkostossa on jo mukana 355 yritystä ja muuta toimijaa noin 15 toimialalta. Kansalliset hubit koordinoivat tiedonjakoa kansallisesti. Suomen Hubin tavoitteena on ymmärtää tärkeät toimialat sekä etsiä mukaan relevantit toimijat. Sitra haluaa varmistaa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn aiheessa.
Suomen Gaia-X -hankkeen kiertotalouden työryhmän vetäjänä on Inka Orko, VTT:n kiertotalouden lead. Orkon mukaan ryhmän visio on tukea digitaalista kiertotaloutta eli lisätä boostia kiertotalouden transitioon. Tämän vuoden tavoitteina on koota tilannetietoisuutta kiertotalousdatasta, ottaa yhteyttä muihin hankkeisiin sekä sukeltaa syvälle konkreettisiin käyttötapauksiin, joissa kiertotalousdataa on kehitettävä. Ryhmä on tunnistanut rakennetun ympäristön yhdeksi relevantiksi toimialaksi.
Tieto läpi elinkaaren pullonkauloista
Rakennustietomalli Oy:n toimitusjohtaja Annina Lehikoinen puhui tilaisuudessa siitä, että RYTV-hankeohjelma luo perustan rakennetun ympäristön tiedon vakioinnille. Rakennustietomalli Oy on yleishyödyllinen yritys, jonka omistaa Rakennustietosäätiö RTS. Vakioinnilla tavoitellaan tiedon parempaa liikkumista koko rakennetun ympäristön elinkaarella. Datan paremmalla virtaamisella tavoitellaan kaksoissiirtymän mukaisesti elinympäristöjen laadun paranemista ja organisaatioiden tehokkuuden parantamista.
Vakiointia ei voi tehdä kukaan yksin, ja Lehikoinen korosti toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Vakioinnin myötä kaikki yritykset pystyvät nousemaan palveluiden tuottamisessa uudelle tasolle. Tänä vuonna hankkeessa on meneillään kehitysvaihe ja rahoituksen kerääminen. Ensimmäisen käyttötapauksen projektityö on myös aluillaan. Hankkeen projektiehdotuksiin voi tutustua BuildingSmartin sivuilla.
"Hakekaa rahaa!"
Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman vetäjä Maija Stenvall muistutti yleisöä ohjelman rahoitushauista, joita on jäljellä kaksi hakukierrosta 17.10.-11.11.2022 ja 6.2.-3.3.2023. BusinessFinlandilla viimeinen hakukierros on auki ja päättyy 31.10.2022. Rahoitus on tarkoitettu uusille TKI-hankkeille. Valtiontuen osuus on korkeintaan 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
Ensimmäisellä rahoituskierroksella rahoitusta on myönnetty 10-260 000 € hankkeesta riippuen. Hankkeita arvioidaan toteuttamiskelpoisuuden, vaikuttavuuden, skaalattavuuden, saatavuuden ja avoimuuden sekä innovatiivisuuden kannalta. Ympäristöministeriö toivoo etenkin korjausrakentamiseen, rakennusten perustamiseen, hiilinieluja lisäävään viherrakentamiseen, materiaalikiertojen tehostamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä koulutukseen liittyviä hankkeita.
Mikä tieto rakennetun ympäristön elinkaaressa hukkuu ja missä kohtaa?
Tilaisuudessa järjestettiin myös työpajaosuus, jossa etsittiin datan virtaamista estäviä tekijöitä rakennushankkeen elinkaaren aikana. Näitä pullonkauloja löydettiinkin paljon useista rakennushankkeen elinkaaren vaiheista. Toisaalta havaittiin useita tekijöitä, joita ei voi sijoittaa tiettyyn pisteeseen rakennuksen elinkaarta, kuten koulutus, asennemuutos, työkalujen käyttöönotto ja niihin perehdyttäminen. Tärkeinä suurina haasteina ovat muiden hankevaiheiden tietotarpeiden tunteminen sekä tiedon saatavuus ja oikeellisuus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tilaajan roolia ja vastuita korostettiin tässäkin aiheessa.
Pyöreän pöydän dialogi jatkuu työpajojen tulosten yhteenvedolla, joita tilaisuuteen osallistuneet pääsevät priorisoimaan lokakuussa ja priorisoinnista keskustellaan Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä 17.11.