Asuntotuotanto ja erityisesti miniasunnot ovat synnyttäneet paljon keskustelua siitä, minkälaisia koteja Suomessa rakennetaan ja keille. Arkkitehti ja tekniikan tohtori Anne Tervo ja arkkitehti Sanna Meriläinen avaavat hyvien asuintilojen tekijöitä kirjassaan Asuntoarkkitehtuurin käsikirja.
Edellinen asuntosuunnittelun oppikirja on 1980-luvulta, Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu (1984, Rakennustieto). Erona edeltäjään Tervon ja Meriläisen kirjassa on se, että tekeillä ei ole vain oppikirja, vaan tuleva teos tulee puhuttelemaan niin kuluttajaa kuin ammattilaista.
“Kirja on kirjoitettu siten, että sitä on kenen tahansa miellyttävä lukea – olipa tämä sitten mukana asuntotuotannossa tai tekemässä kotia itselleen”, kertoo Tervo.
Meriläinen ja Tervo suhtautuvat kirjaprojektiin intohimoisesti. Erityisesti asuntosuunnittelun lehtorina toimivan Tervon työtä motivoi se, että kirjan kautta pääsee vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja luomaan edellytyksiä nuorille opiskelijoille.
Meriläinen ja Tervo tarkastelevat asuntoja niiden käytettävyyden, arkkitehtuurin ja tunnelman kautta. Tervo kuvailee, että kirja avaa asuntojen sisällä olevia ominaisuuksia ja on samalla kutsu keskusteluun hyvästä asumisesta.
”Kirjassa käsitellään asuintilan suunnittelua näkökulmista, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle asuntokeskustelussa, jossa keskitytään kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja paineeseen tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja. Kirjan kautta haluamme ylläpitää hienoa suomalaista asuntosuunnittelun perintöä ja tuoda erilaisia näkökulmia asumisen laatuun.”
Tervo ja Meriläinen viittaavat kirjassaan muun muassa Ola Nylanderin Architecture of the Home -kirjaan, jossa sanallistetaan tilan ei-mitattavavia attribuutteja, joihin kuuluvat esimerkiksi tilan materiaalit, yksityiskohdat ja miten tila kietoutuu ihmisen ympärille.
“Koska näitä ominaisuuksia ei voida mitata, ei niille ole helppoa laittaa hintalappua. Ne on myös helppo sivuuttaa rakennusteollisuuden markkinoiden paineessa. Tällaiset tilan laadulliset tekijät ovat kuitenkin Sannan ja minun näkemyksen mukaan asuntosuunnittelun ydintä ja siksi ne saavat kirjassamme painoarvoa”, Tervo avaa.
Meriläinen ja Tervo tutkivat kestävän kehityksen kysymyksiä muuntojoustavuuden kautta. RT-ohjekorteista tutulla käsitteellä tarkoitetaan asuntojen kykyä mukautua eri olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin. Muuntojoustavuuden kautta on mahdollista tutkia paitsi asuntojen käytettävyyttä myös pitkäikäisyyttä ja sitä, minkä takia joissain asunnoissa on mahdollista viihtyä pitkiäkin aikoja, kun ne taipuvat erilaisiin elämäntilanteisiin.
“Kestävän kehityksen kysymys on sisäänrakennettu ajatukseen siitä, että rakennus kestää ajan hammasta hyvin”, summaa Tervo.
Meriläisen ja Tervon mukaan asuintilan käyttöä ja kulutusta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Jos asunnoista tehdään yhä pienempiä ilmastokriisin varjolla, ihmisille tulee paine kuluttaa asunnon ulkopuolella. Toisaalta on tärkeää ymmärtää, että pienissä asunnoissa asuvilla ihmisillä ei kuitenkaan välttämättä ole varaa syödä ulkona tai halua tavata perheenjäseniä ja ystäviä kodin ulkopuolella.
“Asunnot, joissa ihmisillä on hyvä olla, ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Kun asunto on hyvin suunniteltu ja neliöt ovat oikeissa paikoissa, ei ehkä tarvita ylettömästi tilaa. Jos neliöt sijaitsevat väärissä paikoissa ja asunto on vaikea kalustaa, on asunto huonosti suunniteltu ja sellaisenaan kestämätön asia”, kertoo Tervo.
Meriläinen ja Tervo tuovat kalustamisen esiin yhtenä tapana tutkia asunnon käytettävyyttä ja soveltuvuutta asumisen tarkoitukseen: Saadaanko sänky luontevaan paikkaan? Sopiiko ruokailuryhmä keittiöön tai sen lähelle, ja virtaako näihin tiloihin luonnonvaloa? Kirja sisältää useita pohjakaavioita, jotka havainnollistavat erilaisia suunnitteluvalintoja. Yhtenä esimerkkinä kirjassa verrataan kahta erilaista, eri vuosikymmeninä rakennettua 34-neliöistä yksiötä keskenään.
“Kyllä huonekalut mahtuvat molempiin asuntoihin, mutta niiden keskinäinen suhde ja sijainti tilassa voivat olla eriskummallisia. Asunnon neliömäärä kertoo siis kovin vähän asunnon asuttavuudesta eli siitä, mikä on asukkaalle tärkeää arkielämässä. Tätä asiaa kirjassa on avattu esimerkein, joita historiamme on täynnä. Samaan hengenvetoon on tärkeää korostaa, että asuntosuunnittelun reunaehdot ohjaavat asuntotuotantoa eli suunnitteluratkaisut eivät tule yksinomaan kohdetta suunnittelevan arkkitehdin kynästä.”
Minkälaisia asumistarpeita sitten ihmisillä on? Asujia on monenlaisia, mutta onko heillä mitään yhteisiä tarpeita tai toiveita?
“Säilytystilan puute nousee esiin useista asumispreferenssitutkimuksista. Olen monesti vitsaillut, että jos asunnoissa olisi tarpeeksi säilytystilaa, pääsisimme keskustelemaan tuloksista, jotka kertovat asunnon muista ominaisuuksista. Keittiötä olen käsitellyt omassa tutkimuksessani ja erilaisista keittiöistä kirjoitamme myös kirjassa”, kertoo Tervo.
Säilytystilan tarve kuvastanee paitsi jatkuvasti kasvavaa varallisuutta myös vastuullista kuluttamista.
Kaikkea ylimääräistä ei heitetä pois, vaan nähdään sen arvo jollekin toiselle: joku muu saattaa tarvita toisen vanhaa talvitakkia tai stereoita. Tämän vuoksi kulutuskriittinen ihminen saattaa tarvita säilytystilaa sen takia, että hän kierrättää. Lisäksi asunnon koko ja siellä asuvien määrä vaikuttavat säilytystarpeisiin.
“Mitä pienempi asunto, sitä tärkeämpää säilytystila on. Jos kaikki tavarat ovat jatkuvasti esillä, asunto on sotkuinen, visuaalisesti ärsyttävä ja vaikea siivota. Jos pieneen lisätään säilytyskalusteita, on jäljelle jäävä tila usein melko vaikea kalustettava ja käytettävä. Toki olemme kaikki erilaisia, eikä kaikkia häiritse eteisen kenkäröykkiö, olohuoneeseen pysyvästi sijoitettu pyykkiteline tai nurkkiin kertyvät harrastusvälineet. Arki ja juhla ovat molemmat läsnä asuntosuunnittelussa”, summaa Tervo.
___________________________________________________________________________________________________________________________
Meriläisen ja Tervon asuntosuunnittelun oppikirja tarkastelee asuntoja ja niiden suunnittelua tilojen käytettävyyden, arkkitehtuurin ja tunnelman kannalta. Lisäksi kirja sisältää katsauksen suomalaisen asuntosuunnittelun ja -tuotannon kehitykseen, suomalaiseen asuntokantaan ja asumisen muutoksiin. Kirjan keskeinen käsite on muuntojoustavuus, jota käytetään tulokulmana kestävän asuntosuunnittelun kehityksen kysymyksiin. Kirjan sisältöä havainnollistetaan lukuisilla pohjapiirustuksilla ja valokuvaaja Hanna Pielikon upeilla kuvilla. Kirja sisältää myös kaikki asuntosuunnittelua käsittelevät RT-ohjekortit.
Ennakkotilaa omasi Rakennustietokaupasta »
Sanna Meriläinen
Arkkitehti Sanna Meriläinen on asuntojen suunnittelun lisäksi opettanut ja kirjoittanut suomalaisesta asuntoarkkitehtuurista (Tavallisia koteja, Rakennustieto 2016). Asumisen parissa hän toimii myös Helsingin kaupungin asuntotuotannon kehityspäällikkönä. Sannaa kiinnostavat niin oudot, tavalliset kuin elämän valtaamat kodit.
Anne Tervo
Arkkitehti ja tekniikan tohtori Anne Tervo on vuodesta 2007 lähtien opettanut päätoimisesti asuntosuunnittelua ja tehnyt sitä koskevaa tutkimusta. Maaliskuussa 2021 tarkastettu väitöskirja käsittelee työikäisten yksinasujien asuintilatoiveet. Annen mielenkiinnonkohteisiin kuuluu tilasarjat, asuintilan kerroksellisuus ja kodeista kerrotut tarinat.
