Rakennusala on siirtynyt vakaiden korkojen ajasta nousevien korkojen ja kustannusten aikakaudelle. Vuosikymmenien suurinta toimintaympäristön muutosta vauhdittavat lisäksi vihreä siirtymä, energian hinnannousu sekä lainsäädännön kiristyminen. Digitaalinen tuotetieto ja alan yhdessä sopimat sopimusmallit ja laatumääräykset edistävät tässä murrosvaiheessa koko rakennus- ja kiinteistöalan toimintatapojen uudistamista, haasteiden ratkaisemista ja tuottavuuden parantamista.

‍

”Ennakointi on entistä haastavampaa, kun monet jo aiemmin kasvuun lähteneet muutosvoimat ovat koronan ja Ukrainan sodan sekä energiamarkkinoiden murroksen myötä entisestään vahvistuneet. Epävarmassa toimintaympäristössä on tärkeää lisätä osaamista ja vauhdittaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehitystä, jotta voidaan löytää optimaaliset ratkaisut kuhunkin hankkeeseen ja parantaa alan tuottavuutta, kun esimerkiksi energia- ja rahoituskustannukset kasvavat ”, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi sanoo.

‍

Yritysten kilpailutilannetta voimakkaasti kiristävään murroskauteen liittyy uhkien ohella suuria mahdollisuuksia kotimaassa ja vientimarkkinoilla muun muassa vihreän siirtymän myötä.

‍

”Rakennustuotteisiin ja talotekniikkaan on kehitettävä uusia ratkaisuja, joilla voidaan täyttää kiristyvän lainsäädännön asettamia vähähiilisyys- ja energiatehokkuusvaatimuksia”, Mikko Somersalmi sanoo.

‍

Rakennusinvestoinneissa on rakennuskustannusten ja elinkaarikustannusten rinnalle noussut uusia ja entistä tärkeämpiä osatekijöitä, kuten elinkaaren aikainen hiilijalanjälki sekä kiinteistön ja sen järjestelmien muuntojoustavuus ja älykkyys. Jo pelkästään uusiutuvien energiamuotojen käyttö edellyttää rakennuksiin lisää älykkyyttä, joka ohjaa eri järjestelmiä ja optimoi rakennuksen energiankäyttöä ja -tuotantoa sekä mahdollistaa rakennuksen osallistumisen kysyntäjoustoon energiamarkkinoilla.

‍

”Suunnittelulta ja hankeorganisaatioilta vaaditaan uudenlaista osaamista ja työkaluja, kun rakentamisessa on kyettävä monioptimointiin ja löytämään yhä suuremman datamäärän analysoinnin avulla lukuisten vaihtoehtojen joukosta juuri kyseisen kohteen kannalta parhaat ratkaisut.”

‍

Muutosten keskellä Mikko Somersalmi näkee, että vakioidun ja koko prosessissa virtaavan digitaalisen tuotetiedon, alan yhteisten sopimusasiakirjojen ja rakentamisen yleisten laatuvaatimusten merkitys on entistäkin keskeisempi alan toimintatapojen kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisessa koko yrityskentässä.

‍

”Tuotetieto on avain siihen, että pystyisimme saamaan kaikki hyödyt paremmalla prosessien sekä logistiikkaketjujen ja tuotetiedon hallinnalla rakennuksen koko elinkaaren aikana. Digitalisaatiossa on se hieno puoli, että se tarjoaa viimein rakennusalalle keinon, jonka avulla on mahdollista parantaa tuottavuutta ja laatua sekä edistää ekologisesti kestävää rakentamista.”

‍

Digitaalinen tuotetieto tuo hyötyjä koko elinkaarelle

‍

Rakli on jo pitkään korostanut tuottavuuden nostamisen tarvetta rakennusalalla ja edistänyt hankkeita, joissa siihen on tähdätty muun muassa kehittämällä yhteistoiminnallisia toteutusmalleja ja tahtituotantoa.

‍

”Yhä enemmän tuulta alleen saava tahtituotanto mahdollistaa tuottavuuden parantamisen, koska entistä tarkemmin suunniteltu ja aikataulutettu työmaa ja logistiikka lähenee tehdastuotantoa. Prosessi nopeutuu, laatu paranee ja materiaalien ja työtuntien hukka sekä ympäristöpäästöt pienenevät.”

‍

Mikko Somersalmi painottaa, että tuotetiedon digitaalinen hallinta mahdollistaa myös erilaisten vaihtoehtojen vertailut rakennuksen elinkaaren aikaisessa kehittämisessä esimerkiksi käytön ja ylläpidon sekä energiatehokkuuden näkökulmasta.

‍Yhteiset pelisäännöt pohjan alan kehitykselle

‍

”Meillä on onneksi rakentamisen ja rakennuttamisen kentässä edelläkävijöitä, jotka vievät asioita eteenpäin ja kokeilevat uusia asioita, mutta alan yhteiset sopimusmallit ja pelisäännöt luovat pohjan, joka auttaa kehittämään laajemmin koko alan toimintatapoja paremmiksi. Alan yhdessä sopimina käytäntöinä ne tehostavat sekä transaktiovaihetta että eri toimijoiden tekemistä, koska niihin viedään parhaita ja koeteltuja malleja, joilla omaa toimintaa ja koko hanketta voidaan parantaa.”

‍

Myös rakentamisen yleiset laatuvaatimukset auttavat Somersalmen mielestä alaa kehittymään.

‍

”Ne ovat myös alan yhdessä sopimaa dokumentaatiota, johon eri toimijat voivat luottaa. Niitä käyttämällä hankkeessa voidaan saavuttaa korkea laatutaso ja sujuva toteutus nykypäivän parhailla käytännöillä. Ne toimivat sekä hyvänä sopimusalustana että edistävät osaltaan parhaiden toimintatapojen leviämistä rakentamisen kentässä laajaan käyttöön.”

‍

Kaikki raha on ennen pitkää vihreää

‍

Suomalaisen kiinteistö- ja rakentamisalan on olennaisen tärkeää valmistautua koko ajan myös EU-tasolta tulevaan regulaatioon, joka muuttaa toimintaympäristöä. Esimerkiksi taksonomia on herättänyt paljon keskustelua rakennuttajien piirissä.

‍

”Kestävä kehitys valtavirtaistuu ja muuttuu osaksi finanssialan regulaatiota ja sen taloudellisia pelisääntöjä. Tällöin ei ole enää tavallista rahaa ja vihreää rahaa, vaan kaikki raha on ennen pitkää vihreää.”

‍

Mikko Somersalmi korostaa, että samalla datan ja tuotetiedon virtaamisen sekä yhteisesti sovittujen sopimus- ja toimintamallien merkitys korostuu, koska ainoastaan siten pystytään varmistumaan, että toteutus vastaa sitä mihin rahat on annettu.

‍

”Kaikki haluavat sijoittaa vihreisiin kohteisiin, mutta he haluavat myös varmistua siitä, että kohteet ovat oikeasti vihreitä eikä vihreys toteudu vain paperilla.”

‍

Erityisesti viimeisen vuoden aikana myös turvallisuuden ja kyberturvallisuuden merkitys on noussut uudelle tasolle.

‍

”Dataa on entistä tärkeämpää hallita ja suojata myös turvallisuuden näkökulmasta jo suunnittelun ja rakentamisen aikana, eikä pelkästään kiinteistön käytön aikana.”

‍

Yksi suuri ja nopeasti tapahtunut muutos kiinteistö- ja rakentamisalalla on ollut korona-ajan vauhdittama siirtyminen etä- ja hybridityöhön, mikä on lisännyt entisestään tyhjän toimistotilan määrää esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

‍

”Tätä ongelmaa pitäisi ratkoa myös maankäytön ja rakentamisen ohjauksen näkökulmasta niin, että kiinteistöjä olisi helpompi ottaa uuteen käyttötarkoitukseen. Säätelyn pitäisi olla paljon joustavampaa, jotta kiinteistöt ja niissä oleva pääoma saataisiin tehokkaampaan käyttöön”, Mikko Somersalmi sanoo.

‍