Laadukkaalla suunnittelun ohjauksella varmistat, että rakentamis- ja korjaushankkeen elinkaari- ja ympäristövaikutukset otetaan huomioon hankkeen alusta lähtien. RTS-ympäristöluokitus on Suomen oloihin suunniteltu työkalu rakentamisen ympäristöjohtamiseen, ja sen avulla muun muassa Senaatti-kiinteistöt vie hankkeet laadukkaasti, aikataulussa ja kestävästi maaliin.
”Suomalaisen rakennusalan yhdessä Rakennustiedon johdolla kehittämä RTS-ympäristöluokitus on erinomainen työkalu ympäristön, sisäympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta kestävään kehityksen mukaiseen rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon”, sanoo pitkän uran Senaatti-kiinteistöissä johtajana tehnyt Juha Lemström.
”Senaatti-kiinteistöt on jo vuosia käyttänyt RTS-ympäristöluokitusta kaikissa yli miljoonan euron uudis- ja korjausrakentamisen investoinneissa hankkeiden johtamiseen jo suunnittelun ohjauksesta lähtien”, Lemström jatkaa.
Lemström korostaa, että rakentaminen ja kiinteistöjen käyttö kuormittavat merkittävästi ympäristöä, eikä ympäristövaikutusten pienentämiseen löydy yksittäistä helppoa ratkaisua lukuisia erilaisia rakenteita ja teknisiä järjestelmiä sisältävissä rakennuksissa.
Kestävä rakentaminen vaatii selkeiden kehitystavoitteiden asettamista lukuisille erilaisille osa-alueille materiaalien käytöstä kosteudenhallintaan ja terveellisten sisäolosuhteiden varmistamiseen mahdollisimman energiatehokkaasti. Tähän vastaa RTS-ympäristöluokitus.
Senaatti-kiinteistöt on valtion mittavan kiinteistökannan haltijana nähnyt tärkeäksi nimenomaan Suomen olosuhteisiin ja lainsäädäntöön soveltuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen ja toimintamallien uudistamisen. Suurena rakennuttajana Senaatti on halunnut toimia veturina koko alan kilpailukyvyn ja kestävän rakentamisen kehittämiseksi yhdessä rakennusalan eritoimijoiden kanssa.
Pitkän linjan rakennuttajataustaisena ammattilaisena Juha Lemströmin mukaan RTS-ympäristöluokituksen erityinen vahvuus on, että se lähtee liikkeelle jo tavoitteiden asettamisesta ja toimii hankkeessa projektinjohtamisen työkaluna suunnittelun ohjauksesta lähtien.
”RTS-ympäristöluokituksen avulla rakennuttaja voi asettaa eri osa-alueille selkeät tavoitteet ja varmistua niiden toteutumisesta yhdessä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden sekä hankkeen muiden osapuolten kanssa”, Juha Lemström sanoo.
”Rakennuttajatehtäviin siirtyvillä on usein kokemusta rakennusliikkeistä ja tuotantopuolelta. Suunnittelun johtaminen ja ohjaus on ollut pienimuotoisesti heikompi lenkki. Suunnittelun ohjauksella varmistetaan, että rakennuttajan ja rakennuksen käyttäjien toiveet elinkaari- ja ympäristönäkökulmasta sekä tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta otetaan hankkeessa huomioon alusta lähtien. RTS-ympäristöluokitus on tämän moniulotteisen kokonaisuuden johtamiseen erittäin toimiva työkalu, jolla varmistetaan myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen.”
Senaatin kokemusten mukaan RTS-ympäristöluokitus soveltuu yhtä lailla korjaus- kuin uudisrakentamisen hankkeiden johtamiseen.
”Vaikka uudis- ja korjaushankkeet eroavat jonkin verran toisistaan, niissä on myös paljon yhteistä. Molemmissa suunnitellaan samoja asioita, kuten vettä, viemäreitä, sähköä, pintamateriaaleja, rakennuksen käyttöä ja työmaan energiatehokkuutta. RTS-ympäristöluokituksen keskeinen vahvuus on, että se huomioi laaja-alaisesti eri osa-alueet perustusten kestävyydestä elinkaaritaloudelliseen lopputulokseen ja kiinteistön huollon tarpeisiin”, Lemström sanoo.
”RTS-ympäristöluokituksen pisteytys ja rakennusten luokitus on alkanut yhä enemmän kiinnostaa meidän asiakkaitamme. Esimerkiksi poliisilaitos on kertonut arvostavansa rakennusten ympäristöluokitusta. He näkevät ulkopuolisen laadunvarmistuksen ja pisteytyksen eräänlaisena laadun takeena niille toimenpiteille, joita olemme tehneet ympäristöasioiden eteen kiinteistöissämme”, Lemström sanoo.
”Ympäristöasioiden merkitys on kasvanut nopeasti muuttuvassa maailmassa siten, että rakennusten päästöt kiinnostavat yhä enemmän rakennusten käyttäjiä ja niiden tiloissa vierailevia. RTS-ympäristöluokituksen tähtiluokitus on kansainvälisiä, jopa satatuhatta euroa maksavia ympäristöluokituksia huomattavasti edullisempi tapa kertoa siitä, minkä tasoinen rakennus on ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta.”
”Esimerkiksi hyvien sisäolosuhteiden varmistaminen on Senaatille hyvin tärkeää. Se sisältää muun muassa valaistuksen, akustiikan sekä lämpötilaolosuhteiden ja ilmavirtausten hallinnan. Nämä kaikki asiat tulevat huomioiduiksi, kun suunnittelun ohjaamisessa ja hankkeen johtamisessa käydään läpi asiat järjestelmällisesti RTS-ympäristöluokitustyökalun mukaisesti.”
RTS-ympäristöluokitus varmistaa myös kosteudenhallinnan hankkeen kaikissa vaiheissa. ”Kosteudenhallinnassa ei saa epäonnistua, koska siitä seuraa usein ikäviä vaikeasti korjattavia ja terveydelle vaarallisia sisäilmaongelmia. Myös energiatehokkuus on yksi tärkeä osa-alue RTS-ympäristöluokituksessa. Energianhallinnassa voidaan käyttää lisänä muuta ohjeistusta, mutta käyttämällä RTS-ympäristöluokitusta päästään varmasti keskimääräistä parempaan tasoon energiatehokkuudessa ja kaikilla muillakin keskeisillä kestävän rakentamisen osa-alueilla.”
Senaatti on nähnyt koko rakennus- ja kiinteistöalan kannalta tärkeäksi myös rakennuksen käytön aikaisten kriteerien kehittämisen RTS-ympäristöluokituksessa, vaikka Senaatilla itsellään on toimivat järjestelmät käytön aikaisten toimintojen ohjaukseen. Tänä vuonna RTS-ympäristöluokituksen kriteerit tuodaan myös käytön aikaisiin rakennuksiin.
”Rakennuksethan on tehty hyvin pitkäaikaista käyttöä varten, ja meillä on nyt olemassa varmastikin 98 prosenttia niistä rakennuksista, jotka meillä on käytössä kahden tai kolmen vuosikymmenen kuluttua. Siksi keskittyminen vain suunnittelu- ja urakointivaiheeseen on aivan liian kapea näkökulma, kun rakennusten ympäristötehokkuutta halutaan parantaa. Olemassa olevia rakennuksia pitää myös hoitaa, ylläpitää ja johtaa niin että rakennusten arvo säilyy ja ennen kaikkea yhä tärkeämmäksi nousevat ympäristönäkökulmat tulevat huomioiduksi”, Juha Lemström sanoo.
Hän muistuttaa, että kiinteistön omistajan ja käyttäjien näkökulmasta rakentaminen on eräänlainen välttämätön häiriötila, jonka lopputulos ja sen ympäristö- ja muut ominaisuudet ovat heille tärkeitä ennen kaikkea rakennuksen koko pitkän käyttöiän näkökulmasta. Elinkaarinäkökulmasta esimerkiksi rakennuksen käytön aikainen energiankulutus on yleensä huomattavasti merkittävämpi asia kuin työmaan energiankulutus sekä rakennusmateriaalien valmistukseen ja kuljetukseen käytetty energia, vaikka energiaa tulee luonnollisesti pyrkiä säästämään kaikilla rakentamisen ja kiinteistönpidon osa-alueilla.
Kiinteistönomistajat ja Rakli palkitsivat Juha Lemströmin tammikuussa Rakennuttaminen 2023 -päivillä historian ensimmäisellä Rakennuttamisen kehittäjä -tunnustuksella. Tunnustuksen perusteluissa todetaan, että RTS-ympäristöluokituksen kehittämisessä ja käyttöönotossa Senaatti ja Juha Lemström ovat olleet avainasemassa.
”Kun RTS-ympäristöluokitusta ryhdyttiin kehittämään, Suomeen oli jo rantautunut kansainvälisiä ympäristöluokitusjärjestelmiä. Lukuisat rakennuttajat ja kiinteistöjen omistajat erityisesti julkisella puolella eivät kuitenkaan näe järkeväksi maksaa suuria summia sertifikaateista, jotka eivät monelta osin suoraan sovellu Suomen olosuhteisiin ja rakentamiskäytäntöihin sekä lainsäädäntöön. RTS-ympäristöluokituksesta on konkreettista hyötyä meidän oloissamme kestävään rakentamiseen ja korjaushankkeisiin”, Juha Lemström sanoo.
Lemströmin mukaan Senaatti-kiinteistöille RTS-ympäristöluokitus on ensi sijassa työkalu, jolla varmistetaan valtion pitkäaikaisessa omistuksessa olevan kiinteistökannan kestävyys ympäristön ja sisäolosuhteiden näkökulmasta sekä rakennusten terveellisyys ja turvallisuus niiden käyttäjille.
