RTS-ympäristöluokituksen uudet kriteerit esiteltiin 24.5. julkaisutilaisuudessa, jossa kuultiin puheenvuoroja ajankohtaisista kestävää rakentamista koskettavista teemoista. Monessa puheenvuorossa korostui yhdessä tekeminen, vihreä siirtymä ja tiedon jakaminen.
Nämä nosti esiin myös avauspuheenvuorossaan Rakennustieto Oy:n toimitusjohtaja Laura Apilo: “Kriteeristön uudistuksessa toimikuntakuntalaitos on ollut keskeinen; yhteistyön kautta saadaan ohjeita, jotka koko kira-ala kokee omakseen ja joihin kaikki ovat päässeet vaikuttamaan.”
Ympäristöministeriön Simon le Roux kertoi Level(s)-viitekehyksestä, joka on yhteinen eurooppalainen kieli arvioida rakennusten kestävyyttä. Hänen mukaansa yheisen kehyksen lisäksi tarvitsemme tulevaisuudessa kotimaista rakennusten ympäristöluokitusta, jotta voimme soveltaa kestävän rakentamisen kriteereitä Suomeen ja suomeksi.
Vahvan kokemuksen ympäristöluokituksista hallitseva Raksystemsin Timo Rintala osoitti puheenvuorossaan, että kansainväliset rahoittajat ovat kiinnostuneita myös kansallisista ympäristöluokituksista, koska ne koska ne parantavat tuottoja kansallisilla markkinoilla. ”Luokituksen tarkoituksena on tuottaa parempaa kuin mitä rakentamisen minimitaso vaatii. Tavoitteena on tuottaa yhä laadukkaampia rakennuksia,” totesi Rintala.
Ylvan Antti Ruuskan puheenvuoro käsitteli taksonomiaa. Ylva on harjoittanut ansiokkaasti taksnomian mukaista raportointia hankkeissaan. Ruuska lohdutti, ettei taksonomian tekniset arviointikriteerit ole katastrofi rakennushankkeessa, vaan selviämme niistä yhdessä.
RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto kertoi uudistuvista kriteereistä. Uudistuvien kriteerien lausuntokierroksella saatiin vahva viesti, että jatkakaa juuri tällä tiellä. “Ala on ilmaissut, että halutaan rakentaa vastuullisesti ja tavoitteellisesti,” kiteytti Jaarto.
Päivitetyt kriteerit ovat tulossa voimaan syksyllä 2022 ja niiden puhtaaksi kirjoitetut versiot julkaistaan silloin. Uudet luokitusta hakevat hankkeet voivat valita, kumpaa kriteeristöä haluavat seurata.
Rakennustiedon muut ympäristötuotteet esiteltiin myös. Tuotepäälliköt Jukka Seppänen ja Katri Leino kertoivat, miten M1 ja RTS EPD liittyvät oleellisesti vastuulliseen rakentamiseen. Tuotteet kertovat rakennusmateriaalien ja tuotteiden ympäristövaikutuksista ja emissioista. Molemmat ovat kolmannen osapuolen varmistamia ja kelpaavat RTS-ympäristöluokituksessa näiden asioiden todentamiseen.
Monessa puheenvuorossa painottuivat erityisesti vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistäminen. Puhujat lähestyivät kestävän kehityksen keinoja oman organisaationsa perspektiivistä.
Kommenttipuheenvuoroissa Senaatti-kiinteistöjen Mirkka Rekola painotti, että vähähiilinen rakennus ei synny sattumalta. Vähähiilinen rakentaminen vaatii uuden opettelua ja vanhasta pois opettelua. Senaatilla RTS-ympäristöluokitus on toiminut hankkeiden ohjausvälineenä.
Juvan tekninen johtaja Vesa Kankkunen esitteli RTS-ympäristöluokituksen neljän tähden kohdetta Martti Talvela -kampusta. Toni Tuomola Skanskalta esitteli kokemuksia RTS-ympäristöluokituksen käytöstä Ranta Tampellan Kaplan-asuintalon kautta. Hänen mukaansa RTS-ympäristöluokitus helpottaa ympäristötietoisen asunnonostajan valintaa.
Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennustietosäätiön päätoimikunnan (PT20) puheenjohtaja Jani Kemppainen nosti esiin, että EU-taksonomian kautta ympäristötavoitteet ovat vihdoin konkretisoitumassa euroiksi ja mielenkiinto siirtyy yhä enemmän muun muassa energiatehokkuuteen, kiertotalouteen, kosteudenhallintaan ja sisäilmaan.
Tilaisuuden päätössanoissa ympäristöpalveluiden tiimipäällikkö Jessica Karhu tiivisti tunnelmia vielä haastaen yleisöä: “Me emme voida kompensoida ihmisoikeuksia. Mikä oikeus meillä on kompensoida ympäristöasioissa ja minkälaiset perusteet meillä on ajatella kompensaatiota?”
