Rakentajat ovat saaneet lähtötiedot nopeasti kasvaneen tahtituotannon tarpeisiin. Rakentamisen ajallisen suunnittelun Ratu Aikataulukirja 2024 esittää tahtituotannossa käytettävän työmenekkitiedon T2+. Kirja sisältää sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen tietoa kaikilla aikataulutasoilla.
”Tahtituotanto on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana voimakkaasti Suomessa. Urakoitsijat ovat olleet aluksi innokkaimpia soveltajia, mutta tahtituotanto kiinnostaa kasvavassa määrin myös suunnittelijoita, rakennuttajakonsultteja ja tilaajia, koska sen avulla voidaan edistää työmaan lisäksi koko hankkeen sujuvuutta ja sitouttaa osapuolia yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin”, rakennuttamisen kehityspäällikkö Joonas Lehtovaara A-Insinööreistä sanoo.
A-Insinöörit Rakennuttaminen on ollut monissa hankkeissa tilaajan apuna edistämässä tahtituotantoa.
”Viime vuosina tahtituotanto on lähtenyt usein liikkeelle työmaan näkökulmasta. Rakennuttajan näkökulmasta tahtituotanto on kuitenkin koko hankkeen johtamisen menetelmä, jossa mukana ovat myös suunnittelijat ja muut hankkeen keskeiset osapuolet. Se on tavoite, johon alalla ollaan menossa ja mielestäni vähitellen pääsemässä”, Joonas Lehtovaara sanoo.
Hän korostaa, että mitä aikaisemmin hanke päätetään toteuttaa tahtituotantona ja mitä enemmän erikoisurakoitsijoita, suunnittelijoita ja muita keskeisiä osapuolia otetaan mukaan tahtituotannon valmisteluun, sitä todennäköisemmin rytmistä tulee kaikkien osapuolten näkökulmasta sujuva ja tahtituotanto hyödyttää kaikkia tilaajasta lähtien.
”Niissä hankkeissa, joissa suunnittelijatkin ovat olleet tyytyväisiä tahtituotantoon, se on johtunut varmasti ensi sijassa siitä, että he ovat päässeet mukaan vaikuttamaan tahtisuunnitteluun. Tällöin hyödytkin ovat kaikille osapuolille suurempia.”
Jos tahtituotanto otetaan käyttöön vasta juuri ennen tuotannon alkua, hyödyt jäävät Lehtovaaran mukaan väistämättä rajallisemmiksi, vaikka ovat yleensä silloinkin selviä.
”Ratu Aikataulukirja ja -tietokanta antaa todella hyvän lähtökohdan tuotannon suunnittelulle kaikentyyppisissä hankkeissa. Se antaa vaikkapa tuotanto- tai projekti-insinöörille tai projektipäällikölle hyvän arvion siitä, kuinka paljon jollekin tehtävälle varataan aikaa ja millaisia resursseja ja esitietovaatimuksia siihen tarvitaan”, Joonas Lehtovaara sanoo.
Hyötyjä aikataulun lisäksi laadussa
”Ratu Aikataulukirja 2024 esittää myös tahtituotannossa käytettävän työmenekkitiedon T2+. Tämä tahtituotantokomponentti mahdollistaa Ratu-tietouden paremman hyödyntämisen myös tahtituotantohankkeissa. Se antaa mahdollisuuden hyödyntää tahtituotannon periaatteita läpimenoajan lyhentämiseen ja tehokkaan rakentamisen edellytysten luomiseen. ”
Kun tahtisuunnittelu tehdään huolellisesti, hankkeessa saadaan Lehtovaaran mukaan paljon hyötyjä aikataulun lisäksi laadussa.
”Kun työt on valmisteltu hyvin, meille tulee todennäköisesti vähemmän kumuloituvia virheitä ja ongelmia, koska joka vaiheessa on varmistettu, että seuraava tekijä voi tehdä tehokkaasti omat työnsä.”
Joonas Lehtovaaran mukaan Ratu Aikataulukirjassa esitettävä tahtituotannon työmenekkitieto voi helpottaa tahtituotannon aloittamista.
”Tahtiaikataulun tekemisessä joudutaan usein lähtemään liikkeelle aika lailla nollasta, koska tahtituotannossa eri työvaiheille varattava aika poikkeaa perinteisestä tuotannosta. Ratu Aikataulukirjasta tämä ero näkyy selvästi. Kun eri työvaiheet rytmitetään tahtituotannossa tiiviimmin yhteen, silloin tarvitaan vähemmän aikapuskureita tehtävien välille. Ratu Aikataulukirjan tahtityömenekit nopeuttavat paljon liikkeellelähtöä varsinkin tahtisuunnittelun alkuvaiheessa, ja niiden pohjalta voidaan lähteä yhdessä hankkeen osapuolten kanssa määrittämään tarkemmin ja sovittamaan yhteen juuri kyseisen hankkeen työvaiheita ja niiden kestoa.”
Joonas Lehtovaara muistuttaa, että työmenekkiarvio ei ole absoluuttinen totuus vaan lukuisten hankkeiden pohjalta esitetty hyvä arvio. Yhtä ”oikeaa työmenekkiä” ei ylipäänsä ole. Eri lailla ja eri tavoilla työskentelevien kokeneiden ja uusien työntekijöiden nopeus ja hankkeiden vaikeusaste vaihtelevat, ja siksi työmenekit on aina arvioitava erikseen kussakin hankkeessa.
Hyvä perusta vertailulle ja jatkuvalle parantamiselle
”Organisaatioiden olisi tärkeää ryhtyä itse rakentamaan pohjatietoa tahtituotantoon liittyville työmenekeille ja nopeuksille todellisista tahtihankkeistaan, eikä pelkästään perustaa aikatauluarvauksiaan perinteisissä hankkeissaan kertyneelle tiedolle. Tällöin Ratu Aikataulukirja antaa myös yritykselle mielenkiintoista vertailutietoa alan yleisistä tahtituotantomenekeistä, sekä hyvän perustan jatkuvalle parantamiselle ja tahtituotannon kehittämiselle entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi, esimerkiksi rakennusliikkeen oman tahtimenekki-kirjaston luomisen kautta.”
Ratu Aikataulukirja 2024 auttaa hahmottamaan, mitä etuja hyvällä tahtisuunnittelulla ja ohjauksella voidaan hankkeessa saavuttaa.
”Haluan painottaa, että tällainen alan yhteiseen käyttöön luotu aikataulu- ja tahtityömenekkitieto on kansainvälisesti hyvin ainutlaatuista. Olemme Suomessa jopa jonkinlaisessa edelläkävijän asemassa, joten meidän kannattaa hyödyntää tällaista tietomäärää täysimääräisesti omissa hankkeissamme yhdessä muiden kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa.”
Lehtovaaran mukaan kansainvälisesti alan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa työskentelevät ammattilaiset ovat ihastelleet Suomessa helposti saatavilla olevia aikataulukirjastoja, jotka helpottavat myös tahtituotannon käyttöönottoa.
”Ratu-palvelun tarjoama aikataulutieto voi oikein hyödynnettynä edistää koko alan tuotannonsuunnittelua todella paljon. Jokaisen yrityksen ei tarvitse lähteä yksin nollasta miettimään millaisia esimerkiksi tahtituotannon työsuoritukset voisivat olla, vaan käytettävissä on pohjatietoa, jota pystyy suoraan hyödyntämään. Aikataulutieto helpottaa myös tahtituotannon kehittämistä yhteistyökumppaneiden kesken, jos ajatuksena on tehdä vaikkapa useampia peräkkäisiä tahtihankkeita yhdessä ja rakentaa siten kilpailuetua.”
Aikataulusuunnittelua helpottaa myös se, että Ratussa esitetään sekä tahtihankkeille että perinteisille toteutustavoille hyvin tarkasti edellytysvaatimukset erilaisille työtehtäville sekä eri työvaiheisiin liittyviä riskejä ja tarkistuslistoja.
”Kokeneet tekijät tietävät kyllä mitkä asiat pitää varmistaa, että seuraava työntekijä pääsee tekemään omaa työtään. Mutta esimerkiksi sellaiselle aikataulusuunnittelijalle, jolla ei ole pitkää työkokemusta eri työvaiheista, Ratu antaa ymmärrystä siitä, miten työt detaljitasolla etenevät ja millaisia asioita pitää ottaa huomioon.”
Keskeiset osapuolet laajasti tahtituotannon valmisteluun
Joonas Lehtovaara pitää tärkeänä sitä, että etenkin monimutkaisissa ja vaativissa hankkeissa otetaan osapuolet mahdollisimman laajasti ja aikaisessa vaiheessa mukaan tahtiaikataulun tekemiseen.
”Vaikka tahtituotantoa pystyy toteuttamaan millä tahansa urakkamuodolla, sellaiset hankkeet, joissa on kehitysvaiheen kaltainen yhteistoiminnallinen elementti mukana, tukevat tahtituotannon valmistelua. Tällöin jo kehitysvaiheessa urakoitsijoiden lisäksi myös suunnittelijat saavat ymmärryksen siitä, miten tahtituotanto heidän näkökulmastaan toimii ja pystytään sovittamaan ihmisten osaaminen yhteen.”
On myös tärkeää ymmärtää, missä hankkeen vaiheessa tahtituotantoa ei kannata soveltaa ainakaan liian tiiviillä rytmillä.
”Esimerkiksi varhaisen vaiheen suunnittelua on vaikea tahdittaa niin, että valmiita suunnitelmia tulisi vaikkapa kerran viikossa, koska suunnittelu on alkuvaiheessa hyvin iteratiivista. Suunnittelun loppuvaiheessa, kun tehdään tuotantoa palvelevaa toteutussuunnittelua, tällainen tahdistus voi olla eri lailla mahdollista.”
Koska suunnitelmiin tehdään myös muutoksia ja korjauksia, on tärkeää tunnistaa oikea tarkkuustaso ja oikea tapa tahdittaa eri työvaiheita.
”Varsinkin monimutkaisissa hankkeissa, keskeisten osapuolten on tärkeää olla mukana päätöksenteossa, jotta tahtituotantoa pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokkaasti.”
Imuohjaus korostaa työvaiheiden yhteensovitusta ja tilaajan tarpeita
Joonas Lehtovaara pitää tahtituotannon yhtenä keskeisenä hyötynä sitä, että työvaiheiden etenemisen edellytyksiä ja riskipaikkoja joudutaan yhdessä miettimään ja valmistelemaan huomattavasti enemmän etukäteen kuin normaalisti tehdään.
”Kun todetaan että tietty toteutussuunnitelma tarvitaan X viikkoa ennen tuotantovaiheen alkua, suunnittelijan ja urakoitsijan pitää yhdessä miettiä milloin tieto annetaan eteenpäin, koska suunnitelmista pitää ehtiä antamaan palautetta ja eri suunnitelmat pitää pystyä sovittamaan yhteen. Tätä kutsutaan myös imuohjaukseksi: on mietittävä tarkasti mitä hankkeen loppupäässä tapahtuu ja miten vaatimukset alkavat valua sieltä hankkeen alkupäähän. Tällöin ratkaisemme asioita etukäteen todennäköisesti hyvin paljon proaktiivisemmin, ja silloin kaikkien osapuolien täytyy tehdä sitä yhteensovittamista ja keskustella keskenään onnistumisen varmistamiseksi.”
Joonas Lehtovaara haluaa nostaa rakennuttajakonsultin näkökulmasta esille myös tilaajan keskeisen roolin.
”Tilaajan ei tarvitse olla ekspertti siinä miten tietty aikataulu tai detalji luodaan tai miten tietyt aloitusedellytykset tietyllä yksittäisellä tehtävällä muodostetaan, mutta samalla tavoin kuin urakkamuodon valinnalla voidaan vaikuttaa hankkeen onnistumiseen, myös tahtituotannolle on varmistettava edellytykset. Jotta hanke saadaan valmisteltua hyvin, on suotavaa, että tilaajalla on tahtotila hyödyntää tahtituotantoa ja tarjota työkaluja tai resursseja siihen, että hankkeen onnistunut valmistelu on mahdollista.”
Kun tilaaja on hankkeessa aktiivisesti mukana tai ainakin hyvin kiinnostunut tahtituotannon hyödyntämisestä, hän voi omalla toiminnallaan tai rakennuttajakonsultin avustuksella auttaa myös hankeorganisaatiota hahmottamaan mihin tavoitteisiin tahtituotannolla halutaan päästä.
”Tilaajan tarve ymmärretään parhaiten silloin kun hän on itse mukana prosessissa. Tällöin tilaajan tavoitteet ohjaavat hanketta siihen, että tulemme tekemään eri vaiheissa oikeita asioita. Tilaajallehan tätä työtä rakentamisessakin tehdään, ja siksi yhteistyö tilaajan kanssa on asia, jonka merkitystä haluan korostaa”, Joonas Lehtovaara sanoo.
