Kestävyys on aikamme megatrendi, joka heijastuu kaikkeen – myös asumiseen ja koteihin. Seminaari “RTS-ympäristöluokitus suomalaisten kotien ympäristömerkiksi” tarjosi kiinnostavia näkökulmia siihen, miksi on tärkeää, että kotimme ovat kestäviä.
Rakennustietosäätiön kestävän rakentamisen tutkimusjohtaja Katja Tähtinen käsitteli puheenvuorossaan, mistä kestävä rakentaminen syntyy.
“Kestävää rakentamista on ollut kautta aikojen ja siitä on esimerkkinä rakennuskantaa, infrastruktuuria ja rakennelmia, jotka ovat edelleen korjattavissa ja joiden elinikä jatkuu yhä eteenpäin”, kertoi Tähtinen.
Kiinteistö- ja rakentamisalan merkitys kestävän kehityksen edistämisessä on suuri, sillä rakentaminen ja infrastruktuuri edustavat isoa osaa maailman energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä. Mitä sitten kuuluu kestävään rakentamiseen? Kestävyys on monialainen käsite, jota Tähtinen tarkasteli holistisesti ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta sekä taloudellisesta näkökulmasta.
Ekologisen ulottuvuuden tavoitteilla pyritään sekä ilmastonmuutoksen hillintään että ihmisen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus taas tarkastelee rakentamisen vaikutuksia ihmisiin, esimerkiksi hyvinvoinnin ja erilaisten tarpeiden näkökulmasta.
“Kun ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma on otettu huomioon hyvin, voidaan saavuttaa myös taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Silloin ne ovat kiinteistön omistuksesta vastaavalle hyviä ratkaisuja, jotka tukevat ylläpitoa ja korjattavuutta.”
Tähtinen korostaa, että kestävä rakentaminen on iso kokonaisuus ja yksityiskohtiin keskittymällä ei hahmota kokonaisuutta ja sen merkitystä tulevaisuudessa.
“Yksityiskohdat ovat tärkeitä, mutta suurin vaikutus tapahtuu yli rajapintojen, jolloin kokonaishyöty saavutetaan paljon tehokkaammin”, Tähtinen summasi.
Vaikka RTS-ympäristöluokitus on suunnattu ensisijaisesti ammattimaisille rakennuttajille ja kiinteistöhankkeisiin ryhtyville, ympäristöpalveluiden tiimipäällikkö Jessica Karhu nosti esille puheenvuorossaan, miten RTS-ympäristöluokitus hyödyttää myös asunnon ostajaa.
“Ympäristöystävällisyys on yhä useammin tärkeä kriteeri asuntoa ostaessa. Asunto on suuri investointi, joten on tärkeää että se on ympäristöystävällisesti tehty ja että siellä pystyy ympäristöystävällisesti asumaan”, kertoi Karhu.
RTS-ympäristöluokitus on rakennettu siten, että se hyödyntää jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joita rakennushankkeissa joudutaan joka tapauksessa tekemään.
“Luokitukseen kuuluvat energiatehokkuus, kuivaketju, päivänvalokerroin, viherkerroin ja hulevesistä huolehteminen. Lisäksi RTS-ympäristöluokitusksessa on aina ollut hyvin tärkeänä osa-alueena hyvä sisäilma,” kertoi Karhu.
RTS-ympäristöluokituksen avulla pystytään tarjoamaan asunnon ostajalle hallitummat elinkaarikustannukset. Luokitus myös palkitsee kohteita kulutuskestävyyden todentamisesta sekä huoltovarmuudesta että muuntojoustavuudesta, joka mahdollistaa asunnon muunneltavuuden toiseen käyttötarkoitukseen ilman suuria mittavia toimia ja kustannuksia.
Rakennustietosäätiön innovaatiotoiminnan tutkimusjohtaja Sini Saarimaa kertoi tuoreita uutisia asuinrakennusten laatutyökalusta, jonka kehittäminen etenee.
“Kiinteistö- ja rakentamisen alan toimiympäristö on isossa muutoksessa, mikä korostaa sitä, kuinka ekologisen kestävyyden myötä tulee ottaa paremmin huomioon sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Tähän haasteeseen asuinrakennusten laatutyökalu osaltaan vastaa”, kertoi Saarimaa.
Laatutyökalu on lisäarvoa tuottava ja sen kautta voi varmistaa kokonaisvaltaisesti laadun toteutumisen asuinrakennuksissa. Digitaalinen palvelu mahdollistaa suunnittelutavotteiden määrittelyn, niiden käsittelyn suunnittelun aikana sekä arvioinnin suunnittelun jälkeen. Työkalu suunnitellaan tarjoaa tietoa ja työvälineitä monialaiselle suunnittelijoiden joukolle.
Laatutyökalua työstetään yhdessä paitsi kira-alan asiantuntijoiden kanssa myös asuntojen loppukäyttäjien kanssa.
“Me rakennustietosäätiössä näemme myös asukkaat äärimmäisen tärkeinä tiedonlähteenä. Käyttäjänäkökulmaa kuvaavaa tietoa tulisi yhä paremmin käyttää tulevaisuuden kokonaisvaltaisen kestävien rakennuksien suunnittelussa”, kertoi Saarimaa.
