Hyödyntämällä rakennusalan kattavinta sopimuslomakepalvelua ja ohjekortistoja sekä alan yhdessä sopimia laatuvaatimuksia RYLjä digitaalisina palveluina osapuolet varmistavat sujuvan ja taloudellisen toteutuksen sekä laadukkaan lopputuloksen.
Sopimuslomake Net -palvelu on rakennus- ja kiinteistöalan kattavin sopimusasiakirjapalvelu, josta löytyvät digitaalisessa muodossa alan yhdessä laatimat ja vakiintuneet sopimusasiakirjat, kuten urakkasopimuspohjat asiakirjamalleineen ja esimerkiksi erilaiset vaihtoehdot allianssisopimuksista.
”Tällä hetkellä olemme tekemässä Built to suit –sopimusmallia, jota tätä sopimusmallia käyttävät osapuolet ovat laatimassa. Tavoitteena on, että vastuita ja velvollisuuksia on jaettu sopimuksessa oikeudenmukaisesti, mikä nopeuttaa sopimusneuvotteluja merkittävästi ja osapuolet voivat olla varmoja siitä, että sopimus on tasapuolinen kaikkia osapuolia kohtaan”, Rakennustiedon tietopalveluiden liiketoimintajohtaja Pia Rämö sanoo.
”Palvelussa on valmiina valtava määrä erilaisia sopimuksia, kaikki yleiset sopimusehdot ja myös alalla yhdessä laaditut tehtäväluettelot. ”
Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset eli RYLit muodostavat tärkeän osan sopimuksia
Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset löytyvät kootusti RYL-verkkopalvelusta.
”RYLit yhdistävät maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset hyvälle rakennustavalle sekä erilaiset tuotteiden laatuominaisuuksia määrittävät standardit vaatimuksiksi, joille alan laaja hyväksyntä ja konsensus on syntynyt Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunnissa ja laajoilla lausuntokierroksilla. Kun suunnittelija määrittelee rakennus- tai työselostuksessa, että työ tehdään tietyn RYLin mukaisesti, hänen ei tarvitse erikseen ryhtyä pohtimaan jokaisen hankkeesta toiseen toistuvan kohdan laatuvaatimusta - RYL kertoo sen yksiselitteisesti kaikille hankkeen osapuolille aikaa säästäen ja minimoiden myös riskejä ja riitatilanteita”, Rämö sanoo.
”Rakennushankkeeseen ryhtyvä ei aina ole rakentamisen asiantuntija, joka pystyisi määrittelemään vaatimukset. RYLin käyttö on tilaajan kannalta turvallinen tapa määrittää laatuvaatimukset hankkeessa. Tilaaja voi myös halutessaan määritellä tiukempiakin vaatimuksia”, Rämö toteaa.
”Jos osapuolet päätyvät oikeuteen eikä sopimuksissa ole viitattu RYLiin, oikeudessa kaivetaan usein ensimmäiseksi esille kyseisen toimialan RYL alan yleisenä laatuvaatimuksena ja alan yhteisenä käsityksenä hyvästä rakennustavasta.”
RYL-palvelussa on tällä hetkellä verkkopalveluina InfraRYL, rakennusten maa- ja pohjarakennustöitä ja piha-alueita käsittelevä MaaRYL, TalotekniikkaRYL sekä rakennusten korjauksen ja ylläpidon puolelta KiinteistöRYL ja KorjausRYL. KorjausRYListä löydät ajantasaiset alan yhteisesti laatimat laatuvaatimukset ja ohjeet kiertotaloutta edistäviin purkutöihin ja esiselvityksiin sekä julkisivukorjausten yleisimmille korjausmenetelmille ja korjaustyön lopputulokselle.
”Olemme tuomassa verkkopalveluun vuonna 2025 RunkoRYLin ja SisäRYLin sekä tämän jälkeen MaalausRYLin”, Pia Rämö sanoo.
”RYLit on aiemmin uusittu kymmenen vuoden välein, mutta lainsäädännön ja rakennusalan nopea kehitys edellyttävät tietojen päivittämistä vähintään kerran vuodessa, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin rakentamista ja uuden teknologian käyttöä. Esimerkiksi RunkoRYL on julkaistu vuonna 2010, jolloin monikerroksista puurakentamista oli hyvin vähän. Myös betonirakentamiseen on tullut sen jälkeen paljon uusia ratkaisuja.”
Verkkopalvelu kulkee aina mukana taskussa
Verkkopalvelu on kätevä myös siksi, ettei toimistolle jääneestä kirjasta ole apua etätyössä tai työmaalla.
”Verkkopalvelussa tiedot ovat aina helposti haettavissa puhelimella tai tietokoneella missä tahansa. Työmaalla on nykyisin usein työntekijöitä, jotka eivät ymmärrä suomea, jolloin puhelimesta on helppo näyttää esimerkiksi kuvaa. Puhelimesta on myös helppo tarkistaa työpisteessä, mihin RYLin versioon suunnittelija viittaa. Verkkopalvelussa satojen sivujen laajuisesta RYListä voidaan hakea hakusanoilla helposti tiettyyn asiaan liittyvät kohdat.”
Rakennusalan osapuolten työtä monin tavoin helpottavien RYLien ja muiden verkkopalveluiden kehittäminen on valtava työ. Esimerkiksi RYL-verkkopalvelusta tällä erää vielä puuttuvien RYLien uusiminen ja rakenteellistaminen on miljoonaluokan investointi. Myös RYL-palvelun sisältöjen jatkuva päivitystyö on merkittävä vuosittainen työ.
RYLien kehittäminen lähtee aina toimialan ja RYLien käyttäjien toiveista ja tarpeista. Ensimmäisen käsikirjoituksen tekee alaa tunteva asiantuntija ja sen jälkeen kyseisen alan eri osapuolista ja asiantuntijoista koostuva toimikunta käsittelee sen. Kun sisältö on toimikunnan mielestä riittävän hyvä, se lähetetään lausuntokierrokselle, minkä jälkeen toimikunta käsittelee sen ja lopullinen versio julkaistaan muokkausten jälkeen.
”Toimivan verkkopalvelun kehittämisessä on oma työnsä, mutta verkkopalvelun etuna on myös tietojen joustava hakeminen, yhdistäminen ja myös siirtäminen rajapintojen kautta. Palvelussa voi hakea esimerkiksi RYLien kohtiin liittyviä RT-ohjekortteja. RYLien ja RT-ohjekorttien erona on se, että RYLit sisältävät vaatimuksia ja ohjekortit esittävät yhden hyvän tavan siihen, miten nämä vaatimukset voidaan toteuttaa”, Pia Rämö sanoo.
Tietokantamuoto tukee alan digitalisaatiota
Rakennustiedolla on käynnissä mittava kehitystyö myös ohjekorttien viemiseksi tietokantamuotoon, joka mahdollistaa tietojen tehokkaan haun ja yhdistämisen erilaisiin järjestelmiin. Rakentamisen tuotannon johtamiseen työmailla tarkoitettu Ratu-kortisto julkaistiin tietokantamuodossa maaliskuussa.
”Myös RT-, KH- ja LVI-kortistot viedään tietokantamuotoon. Työ on meille hyvin suuri ponnistus, sillä esimerkiksi suurimmassa kortistossamme RT-kortistossa on tällä hetkellä 1 200 ohjekorttia, joissa on keskimäärin kymmenen sivua. Kortistoon tulee jatkuvasti myös uusia kortteja ja tietojen päivityksiä. Asiakkaat ovat toivoneet meiltä tietokantapohjaisia palveluita, ja haluamme aina kuunnella herkällä korvalla asiakkaiden toiveita.”
Pia Rämö on ollut suurimman osan työurastaan rakennustuoteteollisuuden palveluksessa. Siellä RYLit ovat olleet itsestään selvästi käytössä, kun erilaisten materiaalien laatuvaatimuksia on pitänyt hankkeissa tarkistaa ja sopia.
”Jos olisin silloin tajunnut mihin kaikkeen Rakennustiedon erilaisista ohjekorteista löytyy vastauksia, niin olisin varmasti niitä työnantajalta pyytänyt. Nyt kun olen päässyt tähän valtavaan tietopankkiin tutustumaan, niin kyseessähän on todella tärkeä ja alan eri toimijoita hyödyttävä tietopalvelu. Kun taloyhtiössä kiistellään sähköautojen latauspaikkojen toteutuksesta, niin täältähän tässäkin tarvittava tieto löytyy”, Pia Rämö sanoo.
Uschanov, Tomi tiimipäällikkö, tietopalvelut 040 922 4343
tomi.uschanov@rakennustieto.fi
